| |
tAdaa,

Ada on näemmä herättänyt joidenkin lukijoiden keskuudessa tietynlaisia pohdintoja, joista muutamia ajattelin yleishyödyllisesti laittaa vastauksien kera tänne palauteosion puolelle. Lisää palautetta ja kysymyksiä voit laittaa tulemaan meilin kautta!
Olen lukenut kaksi viimeisintä Adaa ja selvitellyt arvosteluista myös ensimmäisen tarinan sisältöä. Tämän pohjalta minulla on jäänyt päällimmäiseksi ajatus, että albumisi kuvaavat Adan elämää rockmaailmassa herkästi, usein suorastaan viattomasti. Hevimiehet ovat reiluja Adaa kohtaan eivätkä esim. kommentoi koskaan hänen ulkonäköään, ja Olli & edellisen albumin Ilkka ovat tosi herkkiä tyyppejä. Onko tämä ollut sinulta tietoinen valinta, haluatko viestittää sillä jotain? Todellisuudessa rockmaailma lienee ajoittain hyvinkin raadollista ja repivää etenkin naiselle, mutta toisaalta minulla itselläni on kyllä hevipiireistä melko myönteinen kuva...
Itsellänikin on rock- ja hevimaailmasta melko myönteinen kuva. Varmasti tähän ovat vaikuttaneet tapaamani tyypit, jotka ovat olleet reiluja - vaikka mahtuuhan tapaamiini tyyppeihin myös niitä paskempiakin tapauksia. Ja ykkösalbumissa sellaisia sattui myös Adan kohdalle. Ehkä suurin syy siihen, miksi hevimiehet ovat reiluja Adaa kohtaan on se, että he pitävät tätä vertaisenaan kaverina, jotkut jopa rakkaana ystävänä. Sen takia myös esim. Olli ja Ilkka pystyvät paljastamaan Adalle syvällisemmän puolensa, vaikka muille muuta esittäisivätkin.
Monet naishahmot uusimmassa Adassa eivät ole kovinkaan miellyttäviä ja tuntuvat tavoittelevan vain miesten huomiota. Jää sellainen kuva, että Adan maailmassa nainen on useimmiten naiselle susi. Edellisessä albumissa vastaavia naishahmoja ei ollut... Kuvastaako tämä Adan kasvamista aikuisemmaksi ja kriittisemmäksi?
Tämä siirtymä tapahtui itse asiassa aika tiedostamatta, mutta nyt kun sitä mietin, niin... kyllä. Kasvua se varmastikin kuvastaa. Ihmiset eivät ole Adankaan mielestä enää vain joko pelkästään "hyviä" tai "pahoja", vaan luonteita löytyy myös siltä väliltä. Mutta esim. Ollin tyttöystävän, Terhin, yritys pitää Olli itsellään on periaatteessa kuitenkin varsin luonnollinen. Ja sitten on tietysti myös aina niitä rokkiäijien ympärillä pyöriviä bändäreitä =)
Viimeisin Ada on mielestäni miellyttävän filosofinen, päähenkilöt pohtivat tuoreen oloisesti elämänsä suuntaa. Onko Ada kasvanut aikuiseksi? Onko se kenties irtautumassa kokonaan bändikuvioista, kun reissaakin jatkuvasti ihan omilla teillään?
Viimeisen vuoden aikana Ada on ehtinyt miettiä itseään ja elämäänsä, ja sitä myötä myös kasvanut ihmisenä. Ainakin hetkeksi Ada on irtautumassa bändikuvioista, mutta ei itse musiikista, kitara vaeltaa mukana siellä missä Adakin. Mutta ei Ada lopullisesti bändikuvioista irtaudu.
Uudessa albumissa Kimmo on kuin eri mies edelliseen verrattuna. Mitä sille oikein on tapahtunut?
Ihme kyllä, myös Kimmo on vuoden aikana kasvanut ihmisenä =) Ehkä Kimmokin on alkanut nähdä elämässä muitakin asioita kuin vain pelkästään tytöt. Kolmosalbumissa tarkoitukseni oli juuri kuvata vuoden aikana tapahtuneita muutoksia: Olli on muuttunut hieman kyynisempään suuntaan, ja tällä kertaa myös Jaatinen puhuu, eikä vain hekota Kimmon juttujen mukana! =)
Ada tapaa lentokentällä punkkari-Taren. Parissa ruudussa näkyy osa miehen paidan tekstistä; mikä paita hänellä oikein on päällään?
Tarella on päällään Dead Kennedys -bändin paita, jossa lukee heidän kappaleensa nimi "Too drunk to fuck".
Sekä ekassa että tokassa albumissa on Itä-Suomen murretta. Onko sinulla jokin erityinen suhde siihen murteeseen, esim. sukulaisia jotka puhuvat sillä tavalla?
Isäni on Savosta kotoisin. Jos jotkut perheet ovat suomenruotsalaisia, missä kotona puhutaan sekä suomea että ruotsia, niin meillä on aina puhuttu kotona sekä suomea että savoa =)
Mikä Ilkkaa tarkalleen ottaen vaivaa ja mitä on ne 'vitamiinit', joita hän napsii? Kyllähän siitä tarinasta saa jo jonkinlaisen mielikuvan tästä asiasta, mutta olisin utelias kuulemaan lisää...
Ilkalla on huumeriippuvuus, ja siitä aiheutunut masennus. "Vitamiini" on kiertoilmaus amfetamiinille, "A-vitamiinille".
Kännykän soittoäänet. Soiko niissä tiitiidiidii -kohdissa jokin tietty melodia tai soittoääni?
Soi! Hahaa, hienoa, että ajattelit sitä!=) Adan oma soittoääni on Iron Maidenin "Trooper" ja Ilkan soittoääni on Ramonesin "Pet sematary".
Mitä tulevaisuuden suunnitelmia Adalla on sekä musiikillisesti että noin muuten? Missä näet Adan 5-10 vuoden kuluttua?
Hmmm. Olipas tämä vaikea... Nyt ymmärrän, miltä bändeistä tuntuu, kun niiltä kysytään tällaista =) Ada haluaa varmasti kehittyä koko ajan sekä musiikillisesti että ihmisenä. Vaikka toisaalta hän ehkä haluaisikin jo 'löytää oman paikkansa', ehkä jopa jonkun kanssa, hän ei kuitenkaan toisaalta haluakaan. Seuraava albumi keskittyy tähän 'oman itsensä' tuntemiseen ja juuri siihen 'oman paikkansa' hakemiseen.
5-10 vuoden kuluttua Ada varmasti on edelleen bändissä, ehkä jo jonkin verran menestyneessäkin, kuuntelee poikien tyttömurheita, ja on ehkä myös löytänyt Jonkun (muttei kuitenkaan silleen siirappisesti;)...).
|
|
 |